Lainelautakilpailua

Lainelautailu eli surffaus on todella vanha laji. Sitä on harrastettu jo vuodesta 1777, näin on kertonut kapteeni James Cook, joka oli tuolloin nähnyt surffailijoita Tahitilla ja Oahulla. Jostain kumman syystä lähetyssaarnaajat, jotka asuivat saarilla, kielsivät vuonna 1821 surffailun. Se tuli kuitenkin uudelleen muotiin 1920, jolloin havaijilainen uimari Duke Kahanamoku, teki lajista hyväksytyn. Tänä päivänä lajia harrastetaan monessa maassa ja isoja kilpailuja järjestetään joka vuosi.

Lajin harrastaminen ja varsinkin kilpaileminen vaatii erittäin hyvää kuntoa: pitää osata tasapainoilla ja ajoittaa oikein laineiden mukaan pääseminen. Laineiden pitää kuitenkin olla tarpeeksi suuria, että surffailu onnistuu. Suomessakin toimii järjestö, joka edistää ja ylläpitää suomalaisten lainelautailua. He järjestävät myös SM-kilpailuja, mutta ei Suomen vesillä, vaan esimerkiksi Portugalissa.

Lainelautailu on laji, jossa kilpailutasolla lautailijoiden taitoja arvioidaan. Eli se toimii siten, että neljä kilpailijaa ovat samaan aikaan vedessä ja heillä on 20-30 minuuttia aikaa näyttää mitä he osaavat. Pisteitä tuomarit jakavat lautailijoille teknisestä osaamisesta sekä aaltovalinnasta. Mikäli osaa tehdä käännöksiä ja muita temppuja, saa niistä lisäpisteitä. Jokaisesta karsintaerästä pääsee jatkoon 2 kilpailijaa ja kilpailu jatkuu siihen asti, kunnes kaikkien osallistujien paremmuusjärjestys on selvillä. Aallot saattavat olla jopa 4 metriä korkeita, ja itse surffailumatka parhaimmillaan yli sata metriä. Joten voi vain kuvitella, kuinka paljon se vaatii fysiikkaa, ja keskittymistä.